Kangasalan Maamiesseuran historiaa

Viime vuosisadan alku oli maatalouselinkeinon voimakkaan kehittymisen aikaa. Kasvavan elinkeinon haasteisiin pyrittiin vastaamaan myös neuvonnan kehittämisellä. Perustettiin maakunnallisia maanviljelysseuroja sekä  kuntatasolla maalaisseuroja ja pienviljelijäyhdistyksiä. 

Kangasalan Maalaisseura perustettiin 18. helmikuuta 1909. Perustava kokous pidettiin Rikun kylän Sarkolan talossa. Kokouksen puheenjohtajana toimi maanviljelijä Kaarle Tavela. Sarkola sijaitsi tuolloin Pynnöläntien varressa Vesijärven tuntumassa. Virkatalon omisti Suomen valtio ja sen vuokraviljelijöinä olivat Konsta ja Eriika Sarkola.

Seuran ensimmäiseksi esimieheksi (puheenjohtajaksi) valittiin maanviljelijä Kalle Sammalisto, varaesimieheksi (varapuheenjohtajaksi) maanviljelijä Kalle Markkula ja kirjuriksi (sihteeri-rahastonhoitajaksi) juurikasviljelynneuvoja Vilho Sarkola. Jäseninä seuran ensimmäisessä johtokunnassa toimivat maanviljelijät Heikki Hakkari ja Heikki Mäkelä sekä puutarhuri J.K. Vuorio. Varajäseniä olivat maanviljelijä Vilho Köppä, rouva Hilma Kiukas ja neiti Anna Maunula, joka myöhemmin tuli tunnetuksi kunnalliskodin johtajattarena.

Ensimmäisenä toimintavuonna johtokunta kokoontui neljä kertaa ja yleisiä kokouksia pidettiin viisi kertaa. Yleisissä kokouksissa pidettiin esitelmiä maataloudesta, metsänhoidosta, puutarhanhoidosta ja kalastuksesta.  Maanviljelyksen edistämiseksi toimeenpantiin kesän kuluessa kilpailuja juurikasviviljelyksessä, kesannonhoidossa, makkilannoituksessa ja kasvitarhanviljelyssä.

Seuralle hankittiin jäsenten käyttöön oma viljanlajittelija.

Ensimmäisen toimintavuoden lopussa seuralla oli 124 jäsentä. Jäsenmaksun suurus oli 50 penniä vuodessa tai kertamaksuna 10 markkaa. Seuran jäseniksi pääsivät 18 vuotta täyttäneet hyvämaineiset kansalaiset, jotka harrastivat seuran pyrintöjä. Seuran tavoitteena oli maatalouden kohottaminen kaikilla aloilla. Seuran säännöt määrittelivät tavoitteiksi myös osuustoiminnan, siveellisen ja raittiin hengen sekä kunnallisen itsehallinnon edistämisen. 

Kangasalan maalaisseuran tili v. 1909

Vastattavaa:

Apuraha maanviljelysseuralta 195:-

Jäsenmaksuja 62:-

Muita tuloja 15:-

Iltamista 83:10

Lainattu 17:96

Yhteensä vastattavaa 373:06

 

Vastaavaa

Kilpailuihin 195:-

Hoitokustannuksiin 116:65

Muita menoja 61:41

Yhteensä 373:06

Kangasalla helmikuulla 1910 Vilho Sarkola


1910-luku: monipuolisen toiminnan aikaa

Ensimmäisinä toimintavuosina olivat erilaiset kilpailut merkittävä toimintamuoto. Kilpailuja järjestettiin juurikasvinviljelyssä, karjan puhtaanapidossa, lannan-, kesannon-, ja kasvitarhanhoidossa, rikkaruohojen hävittämisessä, karjanhoitajain välisessä karjan puhtaanapidossa, käsitöissä, saippuan valmistuksessa ym.

Näyttelyjä järjestettiin parin vuoden välein, joskus harvemminkin. Syysjuhlat ja retkeilyt kuuluivat myös ohjelmaan. Ravikilpailuja järjestettiin ensimmäisinä toimintavuosina.

Vuosina 1913- 1917 toimi Kangasalla myös Länsipuolen maalaisseura, jonka puheenjohtajana oli maanviljelijä J.E. Routamaa. Länsipuolen maalaisseuran aloitteesta perustettiin Länsi-Kangasalan Osuuskassa vuonna 1915. Myöhemmin sen nimi vaihdettiin Kangasalan Osuuskassaksi.

Maanviljelysseuran taholta nähtiin tärkeäksi maatalouskirjanpidon kehittäminen tiloilla maataloudellisten olosuhteiden ja kannattavaisuuden selville saamiseksi. Vuonna 1912 alkaneessa kirjanpitotoiminnassa oli aloitusvuonna mukana 11 Pohjois-Hämeen tilaa. Kangasalta mukana olivat Laurila, Sammalisto ja Toljola.

Sota-aikana 1916-1918 seuran toimintaa ei ollut.


Teksti: Sirkka Tuhola

Sarkolan sotilasvirkatalo Pynnölässä 1900-luvun alussa.

Täällä on pidetty Kangasalan Maalaisseuran perustava kokous.